Koska blogimme on ollut hiljaa jo ihan liian kauan, on aika kaivaa esiin pölyn alta "yön väsynyt filosofinen delirium" -osio.
Tällä kertaa kyseessä on Jegor Katkeran omituiset ajatukset Bar Brysselin Aivomyrskyn jälkeen.
Tekstiä ei ole muokattu vaan se saapuu luoksenne alkuperäisessä, kummallisessa, epäselvässä ja ilmeisen keskeneräisessä muodossaan.
Enjoy!
"Eriskummallista.
Ymmärrän että tämä on minun/meidän bändimme, ja että tuo fakta tekee tästä kaikesta jo itsessään minulle merkityksellistä.
Ja silti en voi olla asettamassa kaikkea tapahtunutta laajempaan kontekstiin, eli merkitysten, merkityksellisyyden katoamiseen maailmassa, ihmisten mielissä, psyykeissä.
Teen tätä ehkä siksi, luon itselleni kuvitelmaa laajemmasta kontekstista sen tähden että olen vasta viime
aikoina alkanut ymmärtämään merkityksen annon arvon.
Tuo kauhea sanayhdistelmänä, "merkityksen anto" vie ainakin minut pönötyksen, isojen hattujen, arvonimien ja tyhjien korulauseiden maailmaan. Vaikka se ei välttämättä ole sitä ollenkaan, ei ainakaan näin "pitänyt" alunperin olla.
Joka kerta kun katsomme kissaa, ihmistä, mitä vaan, annamme sille oman merkityksemme.
Ja joka kerta kun katsomme itseämme annamme väistämättä itsellemme jotain, jota voi kutsua "merkitykseksi" tai "olevaisuuden määrittelyksi"."
Juuri niin Jegor!
Koeta pysytellä suhteellisen irti pullosta ja suhteellisen tajuissasi keikan aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti